Hamppareita ja arvoja

Pidimme ympäristöviikon eräällä Jyväskylän alakoululla liittyen POM-opintoihimme. Koululta tuli toive, että meidän tulisi pitää erilaisia ympäristöpajoja kierrätykseen ja energinsäästöön liittyen. Suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin, mutta pajan keksiminen tuntui aluksi haastavalta, ja ideamme ja toteutustavat vaihtuivat useamman kerran ennen kuin olimme tyytyväisiä. Lopulta sitten päädyimme seuraamaan ruuan raaka-aineiden matkaa ja sen ekologisuutta sekä haastamaan lapset miettimään, mitkä arjen itsestäänselvyydet ovat tärkeitä ja miksi.

 

Ruuan matka -pajaan päätettiin valita jokin lapsille tuttu ruoka, jonka sisältämät raaka-aineet ja niiden alkuperämaat olisi kuitenkin helppo saada selville. Sopivaksi osoittautui McDonald’sin juustohampurilainen, sillä sen kotisivuilta löytyi tarvittavat tiedot helposti. Kun alkuperämaat oli saatu selville, siirryttiin Google Mapsiin ja selvitettiin kilometrimäärät, esimerkiksi Saksasta Jyväskylään ja lopulta kaikki laskettiin allekkain yhteen.

Toisessa pajassa oppilaat saivat eteensä pinon lappuja, joissa luki heille tuttuja arkiasioita, kuten lämmin vesi, pleikkari, tv, valo ja lämmitys. Heille kerrottiin tarinaa, jossa maapallon selviäminen on kiinni edeltämainittujen etuuksien vähentämisestä. Ensin he saivat valita kymmenen etuutta itselleen, josta karsittiin ensin neljä, ja lopulta vielä kaksi pois. Lopussa keskusteltiin valintojen tekemisestä, kuten mistä oli valmis luopumaan ja miksi, ja mitä ilman ei pysty elämään. Lapset keksivät myös keinoja, jolla saada lisää etuuksia: kylmän veden pystyy lämmittämään saunassa ja tabletti voi korvata älypuhelimen. Lisäksi herätettiin ajatuksia siitä, mitä pieniä asioita arjessa voi tehdä, että radikaaleihin leikkauksiin ei koskaan jouduttaisi. 

Pajat päädyttiin vetämään 4.-6. luokkalaisille kolmessa eri pisteessä. Yhdessä pisteessä kaksi opiskelijaa veti arvojen pohdintaa ja kahdessa muussa pyöri sama hampurilaispaja. Ne päätettiin pitää erillisinä, jotta jokaisella olisi mahdollisuus miettiä ja osallistua näin enemmän toimintaan ja ratkaisu oli toimiva. 

Vedimme pajan lähes joka päivä useita kertoja päivässä, joten ne tulivat meille erittäin tutuiksi. Mietimme, että jatkossa opiskelijoiden kannattaisi välillä vaihtaa pidettäviä pajoja keskenään, jotta ei tarvitsisi vetää samaa pajaa niin montaa kertaa ja tulisi vaihtelua. Kaiken kaikkiaan viikko sujui ihan hyvin ja oppilaat olivat hyvin mukana, tosin aikaa oli aina rajallisesti ja välillä pajoissa tuli kiire. Ruuan matka -pajassa käytettiin apuna iPadeja sekä karttapalloa tiedonhankinnassa ja konkretisoinnissa. Oppilaiden kanssa keskusteltiin myös mm. lähellä tuotetun ruuan merkityksestä ja ihmeteltiin raaka-aineiden alkuperämaita (ja juustohampurilainen matkaa muuten uskomattomat 20 000km eli puolikkaan maapallon verran!). 

Pajoja pitäessä oppi paljon omasta aiheesta, mutta myös oppilaista. Mielenkiintoista oli esimerkiksi se, kun eräs oppilas mietti, voiko pyykkejä pestä käsin. Keskustelut olivat onnistuneita, ja oppilaat motivoituneita, joten vierailu ei mennyt hukkaan! 

Viikko oli meille kaikille kuitenkin uusi ja opettavainen kokemus siitä, kuinka tällaisen teemaviikon voi järjestää ja vetää. Opettajat ja oppilaat ottivat meidät vastaan innoissaan ja pajat tuntuivat olevan kaikin puolin mieluisia. :)