Mitä kuuluu Pilvien syksyyn?

Moikka täältä sohvalta Sohwin nurkasta!

Lukuvuosi alkoi vauhdikkaasti ja paljon on kerennyt tapahtua parin kuukauden aikana. Nyt vasta löytyi hetki aikaa kirjoitella kuluneesta syksystä kun me Heidin, Lauran ja Susannan kanssa suuntasimme suoraan akateemisen englannin kurssilta Sohwiin istuskelemaan. Tänne oli hyvä paeta sateista syksyä teen ja kaakaoiden äärelle.

Syksy on pitänyt sisällään peliprojektin tekemistä, matematiikan demoja, yllin museoprojektin suunnittelua, musiikkia, soittotunteja ja vuorovaikutuskurssin intensiiviviikon. Etenkin peliprojekti on ollut työstön alla syksyn aikana ja pian pelin pitäisi olla jo valmis testattavaksi. Päädyimme viime keväänä tekemään yhden yhteisen pelin, jonka tarkoituksena on saada pelaajat pohtimaan omia kulutusvalintojaan, arvojaan ja asenteitaan sekä sitä, miten omat teot ja valinnat vaikuttavat muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Kovin paljon emme voi vielä tässä vaiheessa pelistä paljastaa, mutta olemme suunnitelleet eräänlaisen roolipelin, jossa pelaajat joutuvat tekemään eettisiä valintoja. Nämä valinnat taas vaikuttavat pelin kulkuun. Peliprojekti etenee hitaasti mutta varmasti ja kerromme pelistä varmasti lisää sen valmistuttua. Tarkoituksena on testata peli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa ja sen jälkeen vain taivas on rajana!

Paljon aikaa on kulunut myös yllin projektin parissa. Olemme mukana EU-projektissa, jossa meidän roolimme on suunnitella ja toteuttaa yhdessä oppilaiden kanssa näyttely ilmastonmuutoksesta Jyväskylän Vesilinnan museoon. Näyttelystä löytyviä aiheita ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset koralleihin ja muihin eläimiin, äärimmäisiin sääilmiöihin sekä merenpinnan nousuun. Näyttelystä löytyy myös tietoa hiilijalanjäljestä. Projektissa on mukana neljä jyväskyläläistä kuudesluokkaa. Olemme käyneet pienemmissä ryhmissä vierailemassa kouluilla ja myöhemmin menemme oppilaiden kanssa yhdessä museoon. Näyttelyssä on näkyvillä lasten kädenjälki ja tärkeässä osassa on myös toiminnallisuus. Näyttelyn on tarkoitus olla valmis marraskuun lopussa, joten joulukuussa ei muuta kun kipua harjulle ja käy katsastamassa ilmiömäinen ilmastonmuutosnäyttely!

Tässä kuva syksyiseltä päivältä, jolloin ei ollut sateisesta säästä tietoakaan.

 

 

Syksy on ollut melko rankka. Koulutehtäviä on ollut paljon ja to do-lista on kasvanut ainakin kilometrin mittaiseksi. Mutta onneksi on ollut myös syytä juhlaan. Olemmekin viettäneet fuksiaisia ja ainejärjestömme Pedagon 49-vuotis juhlia. Sotateemaisissa fuksiaisissa laitoimme tänä syksynä aloittaneet luokanopeopiskelijat koetukselle ja testasimme heidän ryhmätyötaitojaan ja ongelmanratkaisu- sekä paineensietokykyään. Vuosijuhlissa nautimme hyvästä ruuasta, seurasta ja musiikista sekä pääsimme laittamaan jalalla koreasti OKL All Starsin soittaessa kaikkea humpasta rokkiin. Vaikka haalarit ovat jokaisen opiskelijan vakio juhla-asu, niin oli mukava välillä laittaa ykköset päälle ja jättää punaiset haalarit kaappiin.

Jaakko oli fuksiaisten musarastilla laulattamassa fukseja.

Pilviedustus Pedagon vuosijuhlilla.

Tähän loppuun ajateltiin vielä muistuttaa, että jos blogipostauksista jää jotain epäselväksi tai herää kysymyksiä, niin kirjoitathan rohkeasti kommenttiboxiin! Nyt erityispedagogiikan tenttikirjat kutsuvat, joten on aika jättää blogi rauhaan. Mukavaa viikon jatkoa ja aurinkoisempia syyspäiviä!

Kaakaontuoksuisin terkuin,
Heidi Ällä, Laura Tee ja Sussu

Sysmälä-projekti viimein paketissa!

Viime keväänä aloitimme historian Pom-opintojen projektin, jossa tutkimme Jyväskylän Keljonkankaalla sijainnutta Sysmälän tilaa. Kirjoitimme sen historiasta ja asukkaista lehtiartikkelin, joka julkaistiin muutama viikko sitten Keljonkankaan Sanomissa. Projektin alkuvaiheista on mainittu aikaisemmin blogissamme tällä, täällä ja täällä. Tässä postauksessa kerromme hiukan vielä tarkempaa kuvausta rupeamastamme.

Projektin yhtenä tavoitteena oli tutustua tutkivaan oppimiseen käytännössä ja pohtia kuinka työskentelytapa soveltuu historian opiskeluun. Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman luonnoksessa painotetaan toiminnallisia ja tutkivia työtapoja. Historian opiskelussa nostetaan keskeiseksi tietojen hankkiminen ja käyttäminen yksin ja yhdessä toisten kanssa Opsissa mainitaan myös, että opiskelu on hyvä aloittaa tarkastelemalla oppilaan sukua tai lähiymparistöä, minkä kautta oppilas samalla perehtyy historian tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin. Mielestämme on myös oppilaan kannalta motivoivampaa tutkia hänen kokemusmaailmastaan kumpuavaa asiaa. Sysmälä-projekti pyrkikin vastaamaan näihin uuden opetussuunnitelma haasteisiin irroittamalla historian opiskelun perinteisestä oppikirjasta ja painottamalla tutkivaa otetta.

Työsketelyn eteneminen

Keväällä aloimme siis etsiä tietoa Sysmälästä. Projekti jatkui läpi kesän ja viimeisteltiin syksyllä opintojemme alkaessa. Kesäloman alussa kävimme haastattelemassa muutamia Keljonkankaan asukkaita. Lisäksi pläräsimme suuren määrän kirjoja, lähettelimme sähköposteja ja myös google oli ahkerassa käytössä. Loppukesällä Savomafia kirjoitti kerättyyn aineistoon pohjautuen ensimmäisen version varsinaisesta lehtijutusta. Tämän jälkeen etsimme lisää aineistoa täydennystä ja tarkennusta kaipaavista asioista. Otimme yhteyttä moniin eri tahoihin, kuten Jyväskylän kirjastoon ja kaupungin rakennepalveluihin sekä Keski-Suomen museoon. Jyväskylässä olleet pilvet jatkoivat kirjoitushommia, ja syyskuun alusta työstämistä jatkettiin isommalla porukalla. Pyrimme sitomaan Sysmälän tilan tapahtumat vahvemmin Suomen historian kontekstiin sekä etsimään tietoa tilan varhaisista vaiheista.

Yhtä lehtijuttua on hankalaa kirjoittaa niin että kaikki ovat samaan aikaan mukana. Kokeilimme ensin kirjoitta isolla porukalla mutta vaihdoimmekin nopeasti pienempiin kokoonpanoihin. Tapasimme pienempinä porukoina muutamia kertoja, ja homma eteni askel askeleelta. Itsellemme asettamamme deadlinet venyivät ja vietimme pitkiä päiviä yliopistolla, ja pikkuhiljaa teksti alkoi näyttää varsinaiselta lehtijutulta. Lopulta puuttuivat enää vain kuvien ja kuvatekstien lisääminen sekä otsikoinnit ja kielentarkistus, joiden jälkeen artikkeli oli valmis. Ennen julkaisua teksti vielä hyväksytettiin haastattelemillamme henkilöillä ja ohjaajallamme. Oli hieno, huojentava ja vapauttava tinne, kun saimme nähdä artikkelimme Keljonkankaan Sanomissa!

Projekti oli opettavainen ja yksi tähän mennessä haastavimmista ajankohdaltaan ja historialliselta laajuudeltaan. Opimme Sysmälää tutkiessa paljon ryhmätyöskentelystä ja sen organisoinnista sekä etätyöskentelyn haasteellisuudesta. Netin kautta työskentelyä oli helppo vältellä, varsinkin kun ryhmäämme kuuluu 16 ihmistä jotka tekivät kukin kesäpuuhiaan omilla tahoillaan. Oli siis helppoa hävitä hiljaisiin sivustakatsojiin eikä kesätöiden ja muiden opintojen ohessa ollut aina helppoa irrottaa aikaa tämän tehtävän työstämiseen. Työt olisi voinut myös organisoida paremmin, sillä kuudessatoista ihmisessä on valtava potentiaali, jota emme kuitenkaan saaneet täysin hyödynnettyä. Eri tehtävävaiheita olisi myös voinut aloittaa tekemään aikaisemmin, eikä odotella, että edellinen vaihe oltiin saatu loppuun. Jos esimerkiksi tekstin tuottamisen olisi aloittanut aiemmin, kirjoittaminen olisi ollut prosessimaisempaa. Tietoa olisi voinut etsiä selkeämmin niistä asioista, joista sitä nimenomaan tarvitsi (esimerkiksi Keljonkankaan alueesta 1600-1700-luvuilla).

Itse työskentelytapa oli mielekäs ja sen avulla oppi paikallishistorian lisäksi myös laajemmin Suomen historiaa. Ymmärtääkseen tilan historiaa, oli selvitettävä mitä erilaiset käsitteet, kuten lampuoti tai isojako, tarkoittiva ja kytkettävä tapahtumat laajempaan historialliseen kontekstiin. Oppiminen tapahtui kuitenkin kuin itsestään, sillä Sysmälän historia tempaisi nopeasti mukaansa. Projektin aikana opimme myös paljon tiedonhausta. Tietoa Sysmälästä kaivettiin useilla eri keinoilla, ja ihmiset eri tahoilla olivat yllättävänkin valmiita auttamaan meitä.

Projektimme kaltainen tutkiva oppiminen olisi mielestämme mielekäs työskentelytapa myös peruskoulussa. Nähdäksemme Sysmälä-projekti täyttää alussa mainitut uuden opetussuunnitelman tavoitteet ja se tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen oppimiseen verrattuna perinteisiin opetusmenetelmiin. Työskentelytapa mahdollistaa myös oppiainerajojen ylittämisen ja ilmiölähtöisemmän opetuksen.

Terkuin,
Anniina, Marianne, Heidi L, Heidi H, Jenny & Eveliina

Muistoja Sysmäläisestä kesästä

Kesällä kukin pilvi hajaantui omille teilleen, mutta koulutyöt seurasivat mukana. Osa porukastamme keskittyi etsimään aineistoa Sysmälän tilan historiasta haastattelemalla naapureita, tutkimalla netin syövereitä ja arkistoja. Tehtävämmä oli kirjoittaa lehtiartikkeli Jyväskylän paikallislehteen Sysmälästä, yhdestä Keljon edesmenneestä kantatilasta. Tilan historia ulottui 1500-luvulle, joten tietojen etsiminen oli välillä melko haastavaa.

Kesä kääntyi elokuulle, kun savomafia eli Kuopion alueen pilvet kerääntyivät yhteen ja aloittivat uurastuksen. Kuulumisten vaihdon  jälkeen tietenkin. Tehtävänä oli koota kaikki kerätty aineisto yhteen ja kirjoittaa niistä mielenkiintoinen lehtiartikkeli. Kokoonnuimme parin viikon ajan töistä ja aikatauluhaasteista (ja hyvästä kelistä) huolimatta Jaakon luokse. Alku oli tuskaista ja hidasta, ja vei aikansa ennen kuin totuimme taas akateemiseen työskentelyyn. Päivät olivat pitkiä ja keskittyminen ajoittain vaihtelevaa. Mutta yhdessä jaksoimme läpi Sysmälän historian ja saimme oman osuutemme valmiiksi.


Alkutunneilla tunnelma oli vielä asiallisen köh tehokas köh, mutta ajan kuluessa se vähäinenkin tehokkuus karisi pois laskevan auringon myötä.


Terkuin
Anniina, Emilia, Laura P. ja Jaakko

Hei me synnytetään !

Heipsan!

Viimeistä tämän kevään yliopistoviikkoa jo viedään, mutta palaillaan vielä hetkeksi viime viikon tunnelmiin.

Viikkohan lähti pyörimään tutusti kotiryhmän merkeissä. Maanantain menuuseen kuului To do-listan päivitys ja tekemättömien tehtävien tekeminen. Listalle koottiin vielä kevään aikana tehtäviä juttuja kuten kuviksen portfolio ja peliprojektin käsikirjoitus. Yhdessä katsoimme myös Home -dokumentin. Se johdatti meitä peliprojektin aiheeseen.

Tiistaiaamuna kokoonnuimme maakunta-arkistolla. Etsimme tietoa Sysmälän tilasta tulevaa lehtijuttua varten historian projektiimme liittyen. Selailimme vanhoja teoksia ja tutustuimme kirkon kirjoihin. Päivä jatkui pilviryhmän itsenäisellä työskentelyllä, kun kokoonnuimme jällen kerran Musicalle. Siellä olikin jännittävät tunnelmat. Vakava-koe oli juuri alkamassa ja jännittyneet hakijat odottivat pääsyä koesaliin. Uskomme, että jokainen meistä pilvistä oli iloinen siitä, että nuo hetket ovat jo takana päin.





Tiistaina aloittelimme myös äidinkielen projektia eli tuttavallisemmin "synnytystä". Jo aiemmin keväällä pohdimme kielen eri tehtäviä, ja nyt synnytyksien tarkoituksena oli perehtyä niihin tarkemmin. Jakauduimme neljään ryhmään ja aloimme tutkia aiheita.
Synnytyksien aiheet olivat:
- Kieli vallan välineenä
- Kieli rakentaa ja ylläpitää kulttuuria
- Kieli on tunteiden ilmaisun, tulkinnan ja olemassaolon väline
- Kieli rakentaa identiteettiä

Synnytykset jatkuivat koko viikon ja huipentuivat perjantaina valmistelemiimme esityksiin. Projektin aikana mietimme omaa suhdettamme kieleen, tutkimme Opseja, tutustuimme oppikirjoihin ja suunnittelimme opintokokonaisuuden, jolla opettaisimme kielen tehtävää. Siispä perjantaina pääsimme näkemään huikeita tuotoksia. Saimme kuulla vaikuttavan puheen ja pääsimme dubbaamaan, esittämään tunteita pantomiimilla sekä arvailemaan toistemme murteita.

Joillakin tähän viikkoon kuului myös kummikoulua sekä viimeinen pianotunti, ja huomenna on vuorossa vielä loppusoittajaiset (nyt pitäisikin olla treenaamassa).
Allekirjoittaneilla on jo hieman haikea fiilis, kun Jyväskylä täytyy hyvästellä kesäksi. Nyt siirrymme vielä soittamaan Nils Holgerssonit viimeistä kertaa ennen huomista koitosta.



Terkuin Haidi, Sussu ja Lapsu

Mariannen yöllinen seikkailu

Heipsan! 

Näin viime yönä niin naurettavaa unta, että sain kehoituksia jakaa sen tänne teillekin. Sen kertominen muille pilville tuotti vaikeuksia, sillä naurunremakan keskellä oli vaikea löytää sanoja.:)

Uni alkoi sairaalasta. Makasin vuoteella. Kun aukaisin silmäni, näin ympärilläni valkoisiin pukeutuneita hoitajia ja lääkäreitä. He olivat peittäneet naamansa hengitysmaskeilla eivätkä vastanneet, kun yritin kysyä missä olen ja miksi. 

Yhtäkkiä näin huoneen perällä heilahtavan verhon. Verhon takaa kurkkasi tuttu kasvo, Jaakko. Jaakko viittoi minua olemaan hiljaa ja pujahti takaisin verhon taakse. Hetken päästä huone tyhjeni sairaalan työntekijöistä ja Jaakko hyppäsi esiin. Hän kertoi, että eräs hyvinkin kuuluisa nimeltä mainitsematon venäläinen päättäjä oli julkaissut tiedotteen, jossa käskettiin lakkauttamaan Opet pilvissä - koulutus liian hyvien tulosten takia. Jaakon kertomuksen mukaan olimme sillä hetkellä jossain ulkomailla. (Tarina ei kerro missä.)

Kaikkein eniten minua järkytti kuulla muiden pilvien kohtalo. Heihin oli pistetty ainetta, joka sai heidät unohtamaan kaiken jo Jyväskylän yliopistossa opitun. Tätä ainetta ei kuitenkaan ollut riittänyt minulle, Jaakolle eikä Henna-Riikalle, koska olemme aakkosten viimeisimpiä. Niimpä meidät oli sijoitettu ympäri maailmaa. Jaakko oli jostakin syystä onnistunut löytämään minut, mutta Henna-riikan olinpaikasta ei ollut tarkkaa tietoa. Hän epäili että mahdollinen paikka saatoi olla Alaska.

Tässä vaiheessa olin täysin epätoivon vallassa. Miksi näin piti tapahtua? Miksi juuri meille?
Jaakko otti sängyn kaiteesta kiinni ja ponkaisi sängyn päälle seisomaan. Hän nosti oikean kätensä kohti kattoa  ja huusi: MEIDÄN TÄYTYY PELASTAA PILVET!!! 

Näin jännittävissä tunnelmissa kului siis minun viime yöni. Jäädään jännityksellä odottamaan jatko-osaa. Saadaanko muiden muistit palauttua ennalleen ja miten käy Henna-Riikan? 

-Marianne 

Vappuviikko

Moikkamoi, täällä Apsu ja RokkiMakkonen

Viime viikko alkoi jälleen Ylistönmäelle kiipeämisen merkeissä, ellei sitten (kuten toinen kirjoittajista) jäänyt höyhensaarille lomailemaan. Kuviksen demolla allergigot saivat kunnon siedätyshoitoa, sillä materiaaleina toimivat erilaiset puulajit, kuten paju, koivu ja leppä. Puiden oksista teimme 3-4 hengen ryhmissä erilaisia pienoismalleja, jotka voitaisiin viedä piristämään koulun pihan ilmettä.



Iltapäivällä kotiryhmän tunti meni pohdittaessa meitä kummastuttaneita ilmiöitä. Saatuamme hetken vetää ajatuksia kasaan, aloimme käymään läpi ilmiöitämme, kevyemmistä aiheista raskaampiin. Lapsuuden lyhenemistä, kilpailuttamista, opettajien kokemaa väkivaltaa ja kouluammuskelut. Kaikki tärkeitä ja mielenkiintoisia aiheita.


Pidimme vakavien keskustelujen (kuten ilmeestä näkee) välissä tauon, jolla nautimme piristykseksi jäätelöitä.


Tiistaina suunnittelimme opiskelijavoimin tulevia projektejamme. Istuimme Musican hylätyssä kahviossa ja mietimme kuinka lähdemme toteuttamaan Sysmälän tilan lehtijuttua, ja nettiä pengottuamme törmäsimme palasiin tilan historiasta. Facebook antoi esimakua tulevista haastateltavistamme, jotka eivät varmaan edes olleet etsimiämme henkilöitä ;) Peliprojektin kohdalla päädyimme siihen, että teemme koko ryhmän voimin yhden erittäin megaüberlaadukkaan pelin, elleivät ideat mene sitten täysin ristiin.




Yllin seminaariin saapuessamme sali näytti kovin pilvipainotteiselta. Myöhemmin selvisi että olimme väärässä salissa...


Viikko jäi lyhyeksi "virallisen" pilvitoiminnan osalta vapputouhujen takia. Osa lähti vapuksi kotipaikkakunnilleen, mutta Jyväskylään jääneet törmäilivät toisiinsa Kirkkopuistossa ja Harjulla piknikin merkeissä :)

Pelailua ja projekteja

Kulunut viikko oli tapahtumarikas ja työntäyteinen. Alkuviikosta oli työseminaari, jossa esiteltiin ilmiölähtöisiä tutkimusprojekteja, joita olemme työstäneet pienryhmissä syksystä lähtien. Oli mielenkiintoista kuulla muiden tutkimustuloksista ja -menetelmistä. Lisäksi meillä alkoi kaksi uutta projektia, joita aloitamme nyt ja jatkamme syksyn tullen. Onneksi päästiin myös rentoutumaan koko pilvipoppoon voimin kuusenkaatajaisissa.

Olemme tutustuneet tutkivaan oppimiseen syksyllä alkaneiden tutkimusprojektien kautta. Saimme pienryhmissä valita kiinnostavan aiheen, ja sen miten haluamme aihetta tutkia. Kaksi ryhmää päättivät tehdä kirjallisuuskatsauksen, yksi kyselytutkimuksen ja yksi haastattelututkimuksen. Nyt esittelimme tutkimusten tulokset toisillemme ja kerroimme muutenkin koko projektin sujumisesta.

Tutkimukset käsittelivät:
- sallivuutta montessorikouluissa
- vastuun jakautumista koulumaailmassa
- lasten kokemuksia rajoista ja ylisuojelusta
- opetushenkilöstön käsityksiä inkluusiosta



Torstai alkoi lajintunnistuksella. Tunnistimme perinteisten ilvesten ja metsämansikoiden lisäksi logoja sekä mainosmusiikkeja.

Kumpi on tutumpi?





Lisäksi pohdimme kuluttajaelämäkertojamme sekä vaikuttamista esimerkiksi mainoksissa musiikin ja kielen keinojen avulla.

Miksi tyytyä yhteen? :D

Kaikki tämä pohjusti peliprojektia. Siinä suunnittelemme ja toteutamme eettisen oppimispelin (tai pelejä) jolla pyritään vaikuttamaan kulutuskäyttäytymiseen ja -tietoisuuteen. Peleissä hyödynnetään teknologiaa tavalla, joka jää nähtäväksi. ;)  Aloitamme pian käsikirjoittamaan pelejä, jotka toteutetaan syksyllä.

Päivä jatkui Keljonkankaalla Tapiolan nuorisoseuralla. Sieltä jatkoimme matkaa jalan viereiselle pellonkaistalelle. Saimme tehtäväksemme etsiä merkkejä kulttuurista. Roskien, rikkinäisen laiturin ja tuhansien kotiloiden lisäksi havaitsimme alueella entisen pihapiirin. Rautsi kertoi meille että seuraava tehtävämme on selvittää paikan historia ja kirjoittaa siitä syksyllä lehtijuttu. Tämänkin projektin etenemisestä kirjoittelemme tänne blogiin jatkossakin.



Tiistai-iltana vietimme laatuaikaa ohjaajat ja opiskelijat yhdessä. Ilta koostui maukkaista nyyttäreistä, pelailusta ja hengailusta. Oli hauska istua iltaa rennoissa merkeissä jutustellen ja tutustellen. Kuulimme myös uusia asioita toisistamme, kuten Brokeback mountain-sikarikerhosta ja erään ohjaajan villistä nuoruudesta Kolmannen naisen keikkabussissa. Ainut huono puoli oli se, että aika kului aivan liian nopeasti. (Vinkvink näitä lisää!!)



Outoja me olimme, ystäviksi tulimme,
toivon ettei milloinkaan
toisin voisi ollakaan.

<3: Eppu H. & Heidi P.

Ps. Lajintunnistuksen vastaukset:
Apple-logo        Tuomi
Pinterest-logo    Tukaani

YMPÄRISTÖVIIKKO: kierrätysongintaa ja askartelua uusiomateriaaleista

Rastillamme eskarit, pienryhmät ja 1–3-luokkalaiset pääsivät tutustumaan kierrätykseen onginnan ja pääsiäisaiheisen askartelun myötä.

Onginnassa tavoitteenamme oli käydä leikin avulla läpi eri kotitalousjätteiden kierrätys ja niiden matka mahdolliseen uusiokäyttöön. Onginta oli lapsista jännittävää, ja perinteiset jätteet kuten maitopurkit ja vessapaperihylsyt löysivät tiensä oikeisiin roskiksiin. Haastavimmiksi jätteiksi osoittautuivat tyhjä hiuslakkapullo ja pantittomat jukurttipullot. Yllätyksenä tuli myös se, että osa pantillisista muovipulloista hyödynnetään sadetakkimateriaalina. Lapset olivat erittäin hyvin perillä jätteiden kierrätyksestä, ja erityisesti haluammekin kiittää keltinmäen aiempaa ympäristökasvatusta.

Askartelussa tavoitteena oli käsitellä kierrätystä kivalla tavalla. Oppilaat saivat askarrella maitopurkeista ja erilaisista kierrätysmateriaaleista (mm. lehdistä) rairuohokipon. Lapset saivat kipot mukaansa muistoksi rastista. Tavoitteena oli saada lapset huomaamaan, että kaikkea ei aina tarvitse ostaa uutena kaupasta, vaan myös kotoa löytyvistä materiaaleista saa aikaan hienoja askarteluja. Pyrimme myös rohkaisemaan lapsia oman luovuuden käyttöön; jokainen sai tehdä omanlaisensa kipon.

Oppilaat tulivat rastille luokka kerrallaan. Heidät jaettiin kolmeen ryhmään, joista yksi onki ja kaksi askarteli. Osia vaihdettiin vuorotellen ja askartelua jatkettiin ongintavuoron jälkeen. Osa oppilaista askarteli rairuohokippojen sijasta kevätkortit. Hienoja tuli!

Ympäristöviikko oli myös opeopiskelijoille antoisa ja opettavainen, tälläistä ryhmänohjauskokemusta on harvoin tarjolla.

Hamppareita ja arvoja

Pidimme ympäristöviikon eräällä Jyväskylän alakoululla liittyen POM-opintoihimme. Koululta tuli toive, että meidän tulisi pitää erilaisia ympäristöpajoja kierrätykseen ja energinsäästöön liittyen. Suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin, mutta pajan keksiminen tuntui aluksi haastavalta, ja ideamme ja toteutustavat vaihtuivat useamman kerran ennen kuin olimme tyytyväisiä. Lopulta sitten päädyimme seuraamaan ruuan raaka-aineiden matkaa ja sen ekologisuutta sekä haastamaan lapset miettimään, mitkä arjen itsestäänselvyydet ovat tärkeitä ja miksi.

 

Ruuan matka -pajaan päätettiin valita jokin lapsille tuttu ruoka, jonka sisältämät raaka-aineet ja niiden alkuperämaat olisi kuitenkin helppo saada selville. Sopivaksi osoittautui McDonald’sin juustohampurilainen, sillä sen kotisivuilta löytyi tarvittavat tiedot helposti. Kun alkuperämaat oli saatu selville, siirryttiin Google Mapsiin ja selvitettiin kilometrimäärät, esimerkiksi Saksasta Jyväskylään ja lopulta kaikki laskettiin allekkain yhteen.

Toisessa pajassa oppilaat saivat eteensä pinon lappuja, joissa luki heille tuttuja arkiasioita, kuten lämmin vesi, pleikkari, tv, valo ja lämmitys. Heille kerrottiin tarinaa, jossa maapallon selviäminen on kiinni edeltämainittujen etuuksien vähentämisestä. Ensin he saivat valita kymmenen etuutta itselleen, josta karsittiin ensin neljä, ja lopulta vielä kaksi pois. Lopussa keskusteltiin valintojen tekemisestä, kuten mistä oli valmis luopumaan ja miksi, ja mitä ilman ei pysty elämään. Lapset keksivät myös keinoja, jolla saada lisää etuuksia: kylmän veden pystyy lämmittämään saunassa ja tabletti voi korvata älypuhelimen. Lisäksi herätettiin ajatuksia siitä, mitä pieniä asioita arjessa voi tehdä, että radikaaleihin leikkauksiin ei koskaan jouduttaisi. 

Pajat päädyttiin vetämään 4.-6. luokkalaisille kolmessa eri pisteessä. Yhdessä pisteessä kaksi opiskelijaa veti arvojen pohdintaa ja kahdessa muussa pyöri sama hampurilaispaja. Ne päätettiin pitää erillisinä, jotta jokaisella olisi mahdollisuus miettiä ja osallistua näin enemmän toimintaan ja ratkaisu oli toimiva. 

Vedimme pajan lähes joka päivä useita kertoja päivässä, joten ne tulivat meille erittäin tutuiksi. Mietimme, että jatkossa opiskelijoiden kannattaisi välillä vaihtaa pidettäviä pajoja keskenään, jotta ei tarvitsisi vetää samaa pajaa niin montaa kertaa ja tulisi vaihtelua. Kaiken kaikkiaan viikko sujui ihan hyvin ja oppilaat olivat hyvin mukana, tosin aikaa oli aina rajallisesti ja välillä pajoissa tuli kiire. Ruuan matka -pajassa käytettiin apuna iPadeja sekä karttapalloa tiedonhankinnassa ja konkretisoinnissa. Oppilaiden kanssa keskusteltiin myös mm. lähellä tuotetun ruuan merkityksestä ja ihmeteltiin raaka-aineiden alkuperämaita (ja juustohampurilainen matkaa muuten uskomattomat 20 000km eli puolikkaan maapallon verran!). 

Pajoja pitäessä oppi paljon omasta aiheesta, mutta myös oppilaista. Mielenkiintoista oli esimerkiksi se, kun eräs oppilas mietti, voiko pyykkejä pestä käsin. Keskustelut olivat onnistuneita, ja oppilaat motivoituneita, joten vierailu ei mennyt hukkaan! 

Viikko oli meille kaikille kuitenkin uusi ja opettavainen kokemus siitä, kuinka tällaisen teemaviikon voi järjestää ja vetää. Opettajat ja oppilaat ottivat meidät vastaan innoissaan ja pajat tuntuivat olevan kaikin puolin mieluisia. :)

Back to the yliopisto

Heippa vain Lauran ja Emilian puolesta! :)

Nyt olisi harjoittelut ja kouluvierailut vähäksi aikaa taas takana päin, ja tällä viikolla oli normaalia yliopisto-opiskelua. Aloitimme maanantain tuttuun tapaan kahdeksalta kuviksessa, ja pääsimme harjoittelemaan värioppia sekä kipsin valamista. (Note to self: valaessa ei kannata upottaa muottia kokonaan aineeseen, sitä ei saa pois vaikka kuinka kaivertaisi ja hioisi.)



Myöhemmin päivä piti sisällään peruspilvipuuhailua: keskusteltiin kummallisten videoiden herättämänä sellaisista teemoista, kuten voiko opettaja viedä oppilaansa koulusta kotiin autolla tai onko yhden opettajan mahdollista auttaa yksin koko luokkaa. Iltapäivällä kokoonnuimme ryhmänohjaukseen useamman ohjaajamme kanssa ja keskustelimme ryhmämme fiiliksistä näin kevään kynnyksellä. Tutkimme ryhmäämme esimerkiksi kirjoittamalla lappuihin hyviä ja huonoja puolia ryhmästämme. Hyviä asioita oli enemmän kuin huonoja, mutta huonojen asioiden määrä tuntui silti hämmästyttävän isolle. Lappujen sisältöä ei luettu tällä tapaamiskerralla, mutta niiden sisältämistä teemoista voisi olla hyvä keskustella myöhemmin. Paneuduimme myös rooleihimme ja ryhmän merkitykseen valitsemalla leluhahmon ja kertomalla sen kautta tuntemuksiamme. Iltapäivän keskustelut olivat rankkoja, mutta tarpeellisia!


Hahmojen valintaa sekä sijoittelua lattialle. Taustalla vasemmalla positiivisten asioiden säkki ja oikealla negatiivisten.

Viimeistelimme viikon aikana myös esittelyvideomme Hämeenlinnan ITK-päiville, jonne ohjaajat olivat meitä pyytäneet sellaisen tekemään. Videon tekoon ei kuvattu tällä kertaa lainkaan uutta materiaalia, vaan siihen käytettiin jo olemassa olevaa aineistoa lukuvuoden aikana kertyneistä projekteista, vierailuista ja tapaamisista. Niitä meille onkin kertynyt melkoinen kasa vähän jokaisen iPadille. Jopa videon musiikki päätettiin tehdä itse GarageBand -sovelluksella. ;)

Videon työstämistä.

Tässäpä linkki ohjaajiemme pitämän esittelyn infoon. Esittely videoidaan ja ne tulevat myöhemmin nähtäviksi ITK:n sivuille. "Opetko pilvissä? Sytykkeitä uuden ajan opettajille"

Psst... Tekemämme esittelyvideon pilvien arjesta voit myös katsoa TÄÄLTÄ eli Facebookin Opet pilvissä -yhteisön sivulta. :)

Tällä hetkellä kukin meistä on hajaantunut kuin pilvet taivaalle, kukin minnekin pääsiäisloman viettoon, sillä ohjaajamme ovat tosiaan siellä ITK-messuilla ja viikko 16 on yliopiston virallinen opetukseton pääsiäisviikko. Siispä...

Pääsiäisterkuin
Emilia & Laura

"Täsä ois nää roskat"

Heipodei!

Kuten edellisessä postauksessa on jo mainittu, ollaan oltu yhdellä alakoululla pitämässä ympäristöviikkoa. Ympäristöviikko on osa meidän yllin POM-opintoja. Tässä meidän pajan raportti.

Aloitimme suunnittelun jo varhain alkuvuodesta. Koulun toive oli, että pajat liittyvät energiansäästöön ja kierrätykseen. Meidän ryhmällä pajan ideointi meni kivuttomasti. Halusimme toteuttaa jonkunnäköisen videon tai näytelmän työpajassamme. Päädyimme iMoviella kuvattavaan energiansäästö- ja kierrätysaiheeseen videoon. Toteutimme pajamme 4.-6. -luokilla. Etukäteen perehdyimme pajan aiheisiin, mutta ideanamme oli, että oppilaat itse hakevat tarvitsemansa tiedon videoihinsa. Valmisteluihin kuului vierailu koululla ja kierrätysmateriaalin kerääminen videoita varten. Koska työpajaa varten oli varattu vain 45 minuuttia, pyysimme että oppilaat voisivat suunnitella videoiden rungot etukäteen. Annoimme vaihtoehdoiksi tehdä videoista uutisen, sketsin, trailerin tai juonellisen tarinan. Jaettiin jokainen luokka neljään ryhmään, jotta jokainen meistä voisi toimia yhden ryhmän ohjaajana.

Maanantaiaamuna saavuimme koululle hieman jännittynein mielin, sillä emme tienneet ovatko oppilaat suunnitelleet videoita etukäteen. Onneksi meillä oli taskussa varasuunnitelma, jota pääsimmekin hyödyntämään heti ensimmäisessä työpajassa. Muut ryhmät pystyivät toteuttamaan alkuperäisen suunnitelman. Yhteensä pidimme yhdeksän työpajaa ja videoita valmistui 36 kappaletta. Oli mukava seurata, kuinka innostuneita lapset olivat ja kuinka paljon he olivat panostaneet videoiden tekoon. Videoista näkyi selvästi, kuinka oppilaat olivat miettineet aiheita etukäteen. Tuli paljon opettavaisia videoita huumoria unohtamatta.

Vaikka kaikki oppilaat eivät olleet käyttäneet iPadeja aikaisemmin, he oppivat tosi nopeasti ja saivat videot lyhyessä ajassa valmiiksi. Editoiminen iMovie sovelluksella ei tuottanut ongelmia. 

Viikon aikana jouduimme lyömään ei niin viisaat päät yhteen, kun mietimme miten videot saa tallennettua ja katsottua myöhemmin. Onneksi saimme apua it-nörteiltä. Harmillisesti aika oli rajallinen, emmekä ehtineet katsoa kaikissa luokissa videoita porukalla. Luokat aikoivat kuitenkin katsoa tuotokset myöhemmin yhdessä. Toisten videoita katsomalla lapset oppivat vielä paljon lisää aiheesta.

Oli kyllä todella hauska ja antoisa viikko! Opimme itse vähintään yhtä paljon kuin lapset. Olemme nyt varsinaisia iMovie -asiantuntijoita ja roskatkin menevät oikeaan koriin! Oli mukava, kun meidät otettiin lämpimästi ja innostuneesti vastaan. Viikko meni nopeasti ja viimeisen pajan jälkeen lähdimme hymyissä suin kierrättämään videoissa käytettyjä roskia.

Terkuin,

Roskamuijat Susanna, Heidi, Jenny ja Laura

Ympäristöviikko

Heipähei kaikille! 

Niin kuin edellisessä postauksessa jo mainittiinkin, olemme viettäneet tämän viikon ympäristöön liittyvien aiheiden merkeissä. Aiheena meillä on ollut mm. kierrätys ja energiansäästö. Meidän kotiryhmä jaettiin neljään pienryhmään ja jokainen ryhmä vetää omanlaisensa pajan monta kertaa viikon aikana.

Meidän ryhmä vetää ympäristöystävällisyysradan kokonaisuudessaan 10 kertaa. Se sisältää kuusi tai viisi kysymystä ja oikeasta vastauksesta saa tietyn määrän pisteitä. Rastien välillä suoritetaan erilaisia siirtymisiä, kuten renkaissa roikkumista tai kottikärrykävelyä yms. Ikäluokkana toimii yprit (yksislölliset pienryhmät, eskarit ja 1.-3. -luokkalaiset.  Ensimmäinen päivä meidän ryhmällä meni vähän harjoitteluksi, sillä olimme itsekin epävarmoja siitä, miten ohjeistaisimme ja kaikki käytännössä menisi. Viikon loppua kohden radan vetäminen alkoi luonnistua yhä paremmin ja paremmin. Opettajat antoivat meille kaikille kiitokseksi kismetit, joka oli mukava yllätys.

Muiden ryhmien pajoista emme tiedä paljoakaan, mutta saatte lukea niistä täällä myöhemmin, sillä jokainen ryhmä kirjoittaa tänne blogiin oman raportin. 



T. Alisa ja Marianne

Harkkaviikon kuulumisia, pt. II

No se on Jaakko ja Simo pilviveikoista, morjes!

Kuten jo otsikosta voi päätellä, jatkui viime viikko varsin samoissa merkeissä, kuin Heidin, Lauran ja Susannan postauksessa. Tosin viikko sai varsin erikoislaatuisen startin, kun maanantaina pääsimme - tai jos esimerkiksi Jennyltä kysyy, jouduimme - Britannian opetusministeriön virkamiesten tentattaviksi. Heitä kiinnosti kovin Suomen ja luonnollisesti erityisesti Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen opiskelijavalintamenetelmät. Lisäksi meiltä kyseltiin muun muassa syitä alanvalintaamme ja miten aiomme sijoittua tulevaisuudessa työelämään. Brittivieraamme vaikutivat ainakin päälipuolisin tyytyväisiltä presentaatioomme.

Muuten viikon tapahtuma-areenana toimivat jo varsin tutuiksi tulleet Normaalikoulun käytävät ja luokkahuoneet. Jo alkuviikosta oli pilviveikoissa huomattavissa taantumuksen merkkejä, eikä observointi oikein enää motivoinut; kaikilla oli selkeästi halu päästä pitämään tunteja itse. Ekaluokkalaisten kirjaprojektit iPadeilla saatiin kunnialla päätökseen perjantaihin mennessä ja voi pojat, kuinka hienoja kirjoja sieltä tulikaan! Ylipäätään kaikki tunnit saatiin pidettyä ilman kriittisimpiä kömmähdyksiä. Varmasti jokaiselle jäi paljon käteen tästä kahden viikon koettelemuksesta ja tulevaisuudessa kynnys astua luokan eteen on nyt varmasti matalempi.



   

Ainakin allekirjoittaneita kuumottivat omien tuntien pitäminen. Simokin sai yhdelle tunnilleen oikein kunnon yleisön, kun luokan taakse kerääntyi niin tuttuja pilviä, ryhmänohjaaja kuin kirsikkana kakun päällä hollantilaisia opetusalan ihmisiä, jotka olivat viikon ajan tutustumassa suomalaiseen koulumaailmaan. Ulkomaalaisten vieraiden palaute oli varsin kannustavaa, ja tunnin pitäjää kuvailtiin varsin kokeneen opettajan oloiseksi. Alla gif-animaatio kuvaamaan näiden kommenttien aiheuttamaa olotilaa:

Nyt on edessä paluu arkeen ja akateemisen elämän kotoisaan epäsäännölliseen rytmiin, jota moni varmasti jo ehti hieman kaivata. Tällä viikolla pääsemme taas "kentälle", kun koko viikon ajan vierailemme Keltinmäen ala-asteella, jossa vietetään ympäristöviikkoa ja pilviopiskelijat vetävät siellä erilaisia ympäristöaiheisia pajoja. Mutta niistä varmasti lisää seuraavassa kirjoituksessa!

Maanantaitanne piristäen,

pilviryhmän herrasmiessikariklubin perustajajäsenet,

Jaakko & Simo

Harkkaviikon kuulumisia

Moikka!

Täällä kirjottelee tänään Heidi, Laura ja Susanna.

Tällä viikolla onkin tapahtunut monenlaista. Maanantaina jatkettiin meijän syksyllä alkanutta ekku harkkaa. Tää osa harkasta kestää kaks viikkoo ja päästään ensimmäisten oppituntien pitoon. Ainakin ekaluokalla päästään heti toteuttaan hauskaa iPad-projektia. Tehdään ykkösten kanssa kirjat käyttäen Book Creator -sovellusta. Myös kutosluokkalaiset pääsevät pelaamaan eri matikkapelejä.

Nyt on suurin osa meistä jo pitänyt ensimmäiset tuntinsa ja ollaan käyty seurailemassa toistemme opetusta. Tähän harkkaan kuuluu vaan kuusi opetustuntia, joten aika paljon ollaan ihan vain seurailtu luokan toimintaa ja avustettu tunneilla. Ainakin meijän mielestä on kyllä ollut aika jännää päästä ensimmäistä kertaa luokan eteen opettajan roolissa.

Tiistaina oltiin mukana OKL Jalkautuu -päivässä, tai ei me kyllä tiietä vielä sen tapahtuman virallista nimeä. Tapahtuman ideana on kuitenkin, että yliopiston opeopiskelijat "jalkautuu" Jyväskylän alakouluille pitämään työpajoja. Viime viikolla oltiin Keltinmäessä ja tällä viikolla oli vuorossa Pohjanlammen koulu. Keltinmäessä me kolme oltiin pitämässä työpajaa, mutta nyt oltiin raportointiryhmässä. Meijän tehtävänä oli raportoida päivänkulku ja vierailla kaikissa 21 työpajassa. Pilviryhmä piti musiikkivideo-työpajaa. Siinä kakkosluokkalaiset sanoitti, sävelsi ja kuvasi itse oman musiikkivideon Hyvän olon biisistä. Oppilaat käyttivät iPadin GarageBand ja iMovie sovelluksia. Tuli muuten mahtavia videoita! Paljon tuli kuvia päivän aikana oteltua ja muutamat niistä ajateltiin tänne lätkäistä.

Koululla oli monenlaisia työpajoja.

Pilvien työpaja.

Opettajanhuoneen tarjoilut. Aamukorput naamaan ja raportoimaan. MARS

Tässä innokas raportointiryhmä:-)

Keskiviikkona oli kasvisainejärjestöjen Luova ilta Popparissa. Iso osa meitä Pilviä oli kokoontunut sinne katsomaan meidän Juaakon showta. Jaakko on mentalistiduon Mindlessin toinen puolisko ja poikien esitys oli hämmentävän hieno!

Ja maanantaina heti jännää luvassa, kun pääsemme tapaamaan vieraita oikein brittien saarelta, nimittäin Iso-Britannian opetusministeriön virkamiehiä. Huippua, niinkuin Jaakko sanoisi!


Rentouttavaa sunnuntaita ja mukavaa alkavaa viikkoa toivottelee Haidi, Lapsu ja Sussu :-)

Välkommen!

Terve,
Täällä kirjoittelee 16 innokasta luokanopettaja opiskelijaa Jyväskylästä. Muodostamme yhden viidestä 2013 vuosikurssin kotiryhmistä. Opet pilvissä- nimeä kantava kotiryhmämme haluaa edistää tutkivaa oppimista, teknologian hyödyntämistä opetuksessa, yhteisöllistä opettajuutta ja uusia oppimisympäristöjä tulevaisuuden kouluun. Fuksivuosi on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti erilaisten projektien merkeissä. Täällä blogissa seuraamme ajankohtaisesti niin opiskeluamme kuin vapaa-aikaamme yhdessä. Mukaan mahtuu myös postauksia pinnalla olevista koulumaailman ilmiöistä ja uutisista.

Eli tervetuloa seuraamaan Pilvien temmellystä koulutuksen pilvilinnoissa!

Sunnuntaiterkuin Anna ja Henna-Riikka